
Kävin parisen viikkoa sitten pikku lomalla Suomessa, johon lensin taas Budapestin kautta. Aikaa Unkarissa oli tällä kertaa melkein kolme kokonaista päivää ja mukana Seri. Mainittakoon heti tähän alkuun, että suoritin viimeinkin tärkeimmän missioni Budapestissa ja söin sitä juustoraasteella, ranskankermalla ja valkosipulilla kuorutettua langoshia, eli perinteistä unkarilaista rasvassa paistettua leipää/lettua. Kuvailisin makua ja koko kokemusta sanalla ‘rasvainen’. Noin muuten reissua voisi kuvailla sanoin piristävä ja rentouttava. Nyt kun aikaa oli vähän enemmän kuin edellisillä kerroilla, eikä saavuttu paikalle jo valmiiksi rättiväsyneinä, niin saatiin molemmat kaupungista irti paljon enemmän kuin aiemmin.

Oltiin taas yötä 7. kaupunginosassa, joka on jotenkin niin cool, hipsteri ja eläväinen, että uumoilen Budapestistä uutta Berliiniä. Kivoja kuppiloita, hyvää ruokaa, paljon porukkaa. Erityisen yllättynyt olen siitä, kuinka paljon meininkiä alueella oli maanantai yönä, koska käytiin parissa baarissa ja kun lähdettiin kotiin varmaan joskus kolmen maissa, bileet ei todellakaan näyttäneet loppumisen merkkejä. Olen kertonut jo aikaisemminkin Budapestin Ruin Pubeista, mutta nyt löytyi kyllä todellinen helmi, jonka voisin sanoa olevan yksi siisteimmistä baareista/klubeista, joissa olen koskaan käynyt. Paikan nimi on Szimpla Kert, ja sitä kuvailtiin Budapestin Ruin Pubien pioneeriksi, koska paikka on ollut pystyssä jo reilut kymmenen vuotta ja se on noussut jokseenkin kulttimaineeseen. Voi olla, että suuri osa asiakkaista oli turisteja, mut turistia itteäänhän se ei niin haittaa. Paikka oli massiivinen ja kakskerroksinen, siellä oli useita mielikuvituksellisesti koristeltuja huoneita, monta baaritiskiä ja dj:itä, iso, viidakkomainen piha lämpölamppuineen ja värikkäine valaistuksineen. Juomat oli halpoja ja siellä oli myös outo perinne, että asiakkaille kaupiteltiin pöydästä pöytään valmiiksi kuorittuja porkkanoita. Tutustuttiin siellä kolmeen hauskaan marokkolaiseen jäbään, jotka oli euroopparoadtripillä. Meillä oli paljon juteltavaa, koska arvatkaa mitä: ens vuonna kutsuu Marokko! Loppuillaksi päädyttiin johonkin ei niin suosittelun arvoiseen paikkaan jossa hengailtiin paikallisten tyttöjen kanssa ja sheikkailtiin vähän bootya.

Baarisuosituksen jälkeen ravintolasuositus: Vedettiin ekana aamuna Great Bistro -vegaaniravintolassa vegaaniomeletti vegaanijuustolla, vegaanitartarkastikkeella ja tofupekonilla. Hieman perverssiä ehkä, mut se oli kyllä tosi hyvää, etenkin se pekoni, vaik en muistaakseni ole ikinä oikeesta pekonista tykännyt, ja se juusto maistui myös ihan oikeelta juustolta. Eli kaikki kokeilunhaluiset ituhipit sinne vaan syömään!
Tuo aiemmin mainittu langosh olikin sitten vegaanisen vastakohta, mut jos paikallista herkkua haluaa silti – vatsahaavan riskillä – maistaa, on hyvä vaihtoehto Drum Cafe. Me mentiin sinne kaupungissa asuneen kaverin suosituksesta, ja sen hassut työntekijät, outo menu ja hyvä ruoka saa kyllä suositukset nyt minultakin. Tarjolla oli muitakin unkarilaisia perinneruokia vegenä ja lihaisanakin.
Ruoan ja juoman lisäksi lomaan kuuluu tietenkin olennaisena osana rentoutuminen, ja Budapest on siihen oiva mesta, kylpyläkaupunki kun on. Tällä kertaa vietettiin yksi ilta Kiraly Baths -kylpylässä, joka on toinen Budapestin vanhimmista kylpylöistä – se on rakennettu Turkin Ottomaanien toimesta 1500 luvulla. Melkeinpä unohdinkin että olin Unkarissa enkä Turkissa, koska tämä vanha, pieni ja tunnelmallinen kylpylä muistutti tyyliltään hamamia. Siellä oli vaan muutama allas ja pari saunaa, ja pihalla pieni palju, eli paljon pienemmästä paikasta oli kyse kuin toissakertaisesta Szechenyistä. Mut tämä paikka oli myös enemmän mun mieleen. Siinä missä Szechenyin puitteet oli ruhtinaallisen keisarilliset, Kiralyssa oli rauhaisa, orientaalinen viba. Suurin osa hämärän kylpylän valosta tulvi isoimman altaan yläpuolella olevassa kupolissa olevista rei’istä, joka oli melkein kuin tähtitaivas. Luin tripadvisorista valituksia etukäteen, yllätys yllätys, ja ainakin aika moni oli kritisoinut paikan hygieniaa ja sitä et se on vähän ränsistynyt. Joku oli löytänyt kuolleen rotan kuulemma. Mut mun mielestä Kiraly oli paljon puhtaamman oloinen paikka kuin Szechenyi, ja ollakseen reilut 500 vuotta vanha, mun mielestä se pieni ränsistyneisyys sopi sinne ihan hyvin.

Sitten tietysti käveltiin vaan aika paljon ympäriinsä, ja viimeisenä päivänä päädyttiin ihan siinä keskustan edessä, Tonavassa olevalle Margaret-saarelle. Se oli kiva tapa päästä kaupungista luonnon keskelle käymään ja se näyttikin olevan suosittu ulkoilumesta paikallisten keskuudessa. Siellä näytti upeelta, kun maa oli täynnä lehtiä ja syksyn värit oli parhaimmillaan.
Käytiin myös taas ihmettelemässä Michael Jackson puuta, josta en olekaan tainnut muistaa aiemmin täällä kertoa. Mutta se on siis tosiaan hullujen fanien koristelema, MJ:lle omistettu puu, kuten kuvasta näkyy:
Semmonen oli Budapest tällä kertaa. Seuraavaa läpikulkumatkaa innolla odotellessa.
Ps. Pahoittelen kehnohkoja kuvia, en jaksanut ottaa kameraa mukaan, kun ajattelin et onhan tuolta Budapestista jo kuvia räpsitty ja tullaan varmaan räpsimään jatkossakin, eli kännykkä oli ainoa valokuva-aparaatti tällä kertaa.
Oi olin unohtanut melkein koko langoksien olemassaolon! Ne on niin hyviä!